Joni Hartikainen on työskennellyt Saarni Cloudin IT-tiimissä kohta kahden vuoden ajan ja keskittynyt pääosin konsernimme tytäryhtiöidenpalvelinten ja laitteiden tietoturvasta huolehtimiseen, päivitysten ajantasaisuudesta vastaamiseen sekä tukena olemiseen tietoturvaa koskevissa keskusteluissa. Sen lisäksi tekoäly on noussut luontevaksi osaksi Jonin arkea: ”sen avulla etsin tietoa, rakennan automaatioita ja tunnistan uhkia entistä tehokkaammin”, Joni kertoo.
IT-tiimin hiljattain tekemä kysely paljasti, että tekoäly on levinnyt työntekijöiden keskuudessa yllättävän laajasti ja moni hyödyntää sitä työssään jo huomattavasti odotettua enemmän. Samalla suhtautuminen uuteen teknologiaan on avointa ja ennakkoluulotonta.
”Oma kiinnostukseni tekoälyyn syntyi sen nopean kehityksen ja konkreettisten hyötyjen myötä. Pitää olla myös kartalla uhkakuvista, kuten siitä, että tekoälyä hyödynnetään myös haitallisiin tarkoituksiin. Siksi toimintaperiaatteiden tunteminen ja tekoälyn hyödyntäminen puolustuksessa on tärkeää, jotta pystymme IT:ssä reagoimaan uhkaaviin tilanteisiin nopeasti”, Hartikainen toteaa.
Tekoäly ICT- ja kyberturvatiimin arjessa
ICT- ja kyberturvatiimin arjessa tekoäly on noussut nopeasti merkittäväksi työkaluksi, joka tehostaa sekä tiedonhankintaa että päätöksentekoa. Joni kertoo kokeilleensa työssään laajaa kirjoa erilaisia tekoälyratkaisuja. “Olen hyödyntänyt enimmäkseen OpenAI:n GPT-mallien versioita 3–5 sekä jonkin verran Clauden ja Grokin kielimalleja. Lisäksi käytän Midjourney- ja Sora-työkaluja visuaalisen sisällön tuottamiseen,” hän kuvaa.
Kokemusten mukaan tekoälymallien nopea kehittyminen on tuonut selkeää lisäarvoa arkeen. “Tiedonhankinta on nyt huomattavasti nopeampaa ja monipuolisempaa verrattuna perinteisiin hakukoneisiin,” Joni kertoo. Hänen mukaansa tekoäly osaa yhdistellä eri lähteistä hajanaista tietoa selkeiksi kokonaisuuksiksi, mikä helpottaa laajojen aiheiden hahmottamista ja tuo uusia näkökulmia ongelmanratkaisuun.
Konkreettinen hyöty näkyy esimerkiksi teknologioiden vertailussa. “Tekoäly osaa analysoida useita vaihtoehtoja rinnakkain ja tuottaa niistä automaattisesti taulukon, josta näkee nopeasti erot ja vahvuudet,” Joni sanoo. Tämä on hänen mukaansa helpottanut valintaprosesseja ja parantanut päätöksenteon laatua tiimin työssä.
Riskit tekoälyn käytössä
Suurin tekoälyn käyttöön liittyvä riski on luottamuksellisen tiedon vuotaminen. Joni korostaa, että “erityisen herkkiä ovat henkilötiedot, infrastruktuuritiedot, salasanat ja avaimet, sopimukset, hinnoittelutiedot sekä lähdekoodit. Kaikki salainen tai sisäinen tieto on pidettävä tiukasti tekoälyjärjestelmien ulkopuolella.” Hänen mukaansa tieto voi päätyä väärin käsiin esimerkiksi mallien koulutustarkoituksiin tai hakukoneiden kautta, mikä tekee varovaisuudesta entistä tärkeämpää.
Turvallista käyttöä voidaan edistää selkeällä ohjeistuksella ja koulutuksella. Joni muistuttaa: “Älä koskaan syötä tekoälyyn tietoa, joka voi muodostua riskiksi vääriin käsiin joutuessaan.” Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi terveystiedot, henkilötunnus, sähköpostiosoite, salasanat, puhelinnumero, koti-osoite sekä kuvat kotiavaimista tai sormenjäljistä. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös kuvien metatietoihin voi sisältyä GPS-sijaintitietoja, jotka voivat paljastaa enemmän kuin käyttäjä itse tiedostaa.
Joni Hartikainen, ICT Specialist (Cybersecurity), Saarni Cloud
Yritysten rooli tekoälyn hyödyntämisessä
Yrityksillä on keskeinen rooli tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä. Joni painottaa, että “organisaatioiden kannattaa aktiivisesti ohjeistaa ja kannustaa työntekijöitä tekoälyn turvalliseen kokeiluun, sillä sen rooli arjessa ja työssä kasvaa väistämättä.” Hänen mukaansa tekoäly on kehittymässä perinteisiä hakukoneita monipuolisemmaksi työkaluksi: “Se toimii luotettavana tiedonlähteenä, oppimisen tukena ja älykkäänä välineenä tiedon tallentamiseen, jäsentämiseen ja analysointiin.”
Hartikainen näkee tekoälyn keskustelukumppanina, jonka kanssa voi oppia ja hyödyntää aiempaa tietoa tavoilla, joihin hakukoneet eivät pysty. Siksi harjoittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. “Verkkotutorialit, videot ja tehokkaat promptaustekniikat auttavat alkuun, ja malleja voi ohjata toimimaan organisaation tarpeiden mukaisesti,” hän kertoo.
Keskeistä on asenne. “Tärkeintä on suhtautua tekoälyyn uteliaasti eikä pelolla,” Joni muistuttaa. Kielimallit eivät hänen mukaansa korvaa ihmistä, vaan vahvistavat osaamista ja tukevat päätöksentekoa. Hän vertaa tekoälyä muuntuvaan kirjaan: “Tekoäly on kuin tehokas kirja, joka mukautuu lukijan tarpeisiin – ja sen hallinta on tulevaisuudessa selkeä etu työelämässä.” Elinikäinen oppiminen on väistämätöntä, ja tekoäly toimii siinä erinomaisena kumppanina.
Jonin vinkit tekoälyn käytön hyödyntämiseen ja aloittamiseen
Hyödynnä tekoälyn muisti-toimintoa, jos se on käytettävissä. Näin tekoäly oppii aiemmista keskusteluista ja pystyy tarjoamaan entistä osuvampia ja henkilökohtaisempia vastauksia. Kerro avoimesti työsi haasteista, arjestasi ja tavoitteistasi – mitä enemmän jaat, sitä paremmin tekoäly voi auttaa sinua. Pyydä konkreettisia vinkkejä ja ratkaisuja arjen ja työn sujuvoittamiseen. Säännöllinen käyttö kehittää yhteistyötä ja parantaa tulosten laatua ajan myötä.
Tekoälyn käytön aloittamisessa kannattaa kääntyä rohkeasti IT-osaston tai yrityksen asiantuntijan puoleen. Heiltä saat neuvoja turvalliseen käyttöön sekä suosituksia sopivista palveluista. Samalla on hyvä selvittää eri tekoälyratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet, jotta löydät omiin tarpeisiisi parhaiten sopivan työkalun.
Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa!
